Tervetuloa Team Vantaa Juniorin blogiin!

Moi! Olemme Vantaan Voimisteluseuran valmennusjoukkue, jossa voimistelee 11 innokasta tyttöä.

Syksyllä 2012 kilpailemme 14–16-vuotiaiden mestaruussarjassa. Tervetuloa lukemaan arjestamme ja ajatuksistamme. Kuulumisiamme voit lukea myös kotisivuiltamme

http://www.vantaanvoimisteluseura.fi/joukkuevoimistelu/joukkueet/team-vantaa-junior/


maanantai 30. toukokuuta 2011

Tyttöjen ja isien melontaretki :)

Moikka!

Viime viikonloppuna järjestimme perinteisen Isabel-tyttöjen ja isien metsäretken, ja tällä kertaa ohjelmassa oli myös melontaa. Matkustimme Kiskoon kimppakyydeillä. Automatkan aikana ehdimme kipaista huoltoasemalla haukkaamassa pientä välipalaa ja sitten jatkoimme matkaa kohti päämäärää.

Alussa meille pidettiin pieni oppitunti melomisesta. Osa porukasta oli vielä vähän unenpöperössä eivätkä he jaksaneet kuunnella ohjeita, ja sen kyllä huomasi, kun pääsimme kajakkien sisälle. :)

Olimme varanneet pääasiassa yksikkökajakkeja, mutta saimme myös yhden kahden hengen kajakin, johon minä ja Hensu päätettiin mennä! Alussa, kun kaikki olivat päässeet veteen, me olimme hieman epävarmoja, että mitäs tästä tulee, mutta kyllä se pian alkoi sujua ihan mukavasti. Tietysti niitä törmäyksiä tuli ihan reilustikin, mutta sehän on ihan normaalia! :) Ainakin minä ja Hensu löysimme itsemme kaikkien mahdollisten puskien alta kohtuullisen usein... Loppujen lopuksi alkoi meiltäkin homma onnistua, kunhan jaksoimme keskittyä itse melomiseen eikä nauramiseen!

Pikkuhiljaa kaikilla alkoi tulla vähän nälkä ja pidimme lounastauon. Ruokana oli retkimuonaa, joka oli yllättävän hyvää. Me olimme kaikki hämmästyneitä, kun kuulimme että olimme meloneet vain tunnin verran, sillä kaikkien käsissä jo tuntui jonkin verran. Kuivattelimme vielä pienen hetken, koska etenkin Alli oli ihanan märkä!

Sitten jatkoimme matkaa! Tällä kertaa kaksikkokajakin ottivat kaksi isää. Muuten matka olisi venynyt vähän liiankin pitkäksi minun ja Hensun ohjaustaidoilla! :) Keskipätkä sujui varsin hyvin, kunnes aloimme lähestyä erästä järveä! Matkan aikana porukkamme ehti vähän hajaantua, sillä oli niitä jotka olivat hieman kehittyneempiä (Hanski ja Lottis), ja myös niitä, jolla melominen ei onnistunut ihan yhtä hyvin (minä ja Suski). :) Loppumatka oli kuitenkin kaikille melko rankka. Tuuli puhalsi jo jonkin verran, ja aallot olivat lisääntyneet merkittävästi. Miehet olivat vahingossa katsoneet karttaa väärin, ja aikataulu hieman venyi mutta loppujen lopuksi pääsimme rannalle.

Uupuneina vaihdoimme kuivat vaatteet päälle ja odotimme, kun miehet pystyttivät meidän jättiteltan. Olimme aika väsyneitä emmekä olleet siinä vaiheessa kovin innostueita seuraavana päivänä palaamaan kajakkeihin, ja se taisi olla illan pääpuheenaihe. Olimme kaikki Sarkulle hiukan kateellisia, kun hän pääsi lähtemään jo aamulla takaisin kaupunkiin. Pian kuitenkin kaikki piristyivät pikkuisen ja aloimme katsella päivän kuvaotoksia, ja niistä syntyikin aikamoiset naurut. Etenkin Vivulla, Allilla,Toffilla ja Hanskilla oli oikea meininki päällä! :)

Menimme hyvän ruuan jälkeen pesemään hampaat ja valmistautumaan nukkumaan. Teltassa me vielä juttelimme vähän aikaa, mutta kaikki olivat sen verran uupuneita, että nukahdimme yllättävän nopeasti. Yöllä kuitenkin heräsimme useita kertoja lisäämään vaatetta päälle, koska teltassa oli yllättävän kylmä. Onneksi minun vieressä nukkui Hensu, jonka ekstra-lämpimään makuupussiin minä myös ryömin. Vivulla ja Lottiksella ei ollut ihan yhtä hyvä tuuri ja molempien hampaat vapisivat koko yön toisin kuin Ronsu joka nukkui shortseilla ja t-paidalla Hanskikaan ei ollut aamulla kauhean hyvällä tuulella, sillä minä ja Hensu sekä Alli olimme kierineet Hanskin päälle! :)

Aamulla me sitten juttelimme teltassa samalla, kun odotimme että isät heräävät. Syötyämme aamupalan aloimme pakkaamaan tavaroita takaisin kasseihin ja kantamaan niitä takaisin autoille. Pian se hetki koitti että kaikkien piti asettautua taas kajakkeihin. Miehet olivat ihan innoissaan, mutta me tytöt olimme ehkä vähemmän innostuneita.


Edessä oli pitkä pätkä samaa järveä, mitä me olimme eilen meloneet, eikä tuuli ollut laantunut juuri ollenkaan. Pidimme välillä pieniä taukoja, mutta melominen tuntui silti mukavasti käsissä. Pian alkoi sataa ja lounastauon aikana huomasimme kastuvamme ihan litimäriksi. Kaikki olivat kuitenkin iloisia, kun saimme lämmintä syötävää ja ainakaan minä ja Suski emme ihan jaksaneet odottaa, että retkimuonat ehtivät kypsyä ja söimme niitä sitten puoliraakoina! :)

Vielä oli hieman matkaa jäljellä ja kaikki jaksoivat tsempata loppumatkan hyvin! :) Onneksi viimeinen pätkä oli leppoisampaa jokiosuutta eikä tuuli ollut läheskään yhtä paha kuin järviosuudessa. Kaikki olivat kuitenkin iloisia päästessään takaisin rannalle. Enää oli jäljellä lyhyt taksimatka takaisin autoille, jossa saimme lämpimät ja kuivat vaatteet päälle. Ainakin Hensun kuorihousuista vesi oli päässyt läpi!

Vaihdettuamme kuivat vaatteet päälle kaikilla oli paljon mukavampi olo ja parempi mieli! :) Odotimme vielä hetken, että isät saapuivat seuraavalla taksikuljetuksella. Pikku hiljaa lähdimme kotiin päin hyvillä mielin, mutta luulen että kukaan ei taida hinkua kajakkiin vähän aikaan! :)

Kaikesta huolimatta suuret kiitokset isille retken järjestämisestä ja tietysti myös ihanille joukkuekavereille! Ensi vuoden metsäretkeä odotellessa! Ehkä ensi vuonna meidän habat on jo sen verran isot, että jaksamme meloa pidempään! :)

T: Elsu

30 kommenttia:

  1. Isiä jo kiittelinkin mukavasta viikonlopusta, mutta suuret kiitokset myös teille tytöt. Olette toisaalta fiksun asiallisia ja seuraavassa hetkessä hullun hauskoja. Teidän kanssanne on ilo liikkua!

    t. Vivuskan isä Juha

    VastaaPoista
  2. Voi vitsi mitä kuvia!!!! Ootte selvästi olleet omassa elementissä. ;)

    VastaaPoista
  3. On kyllä hauskan näköistä. :D ootte kyllä tosi eri näkösii kuin kisamatolla;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista! :))

    Isabel melomassa = Elementissään... Siitä voi olla montaa mieltä! :DD Mietittiin siellä juuri, että ensivuonna sitten se vaellus taas, eikä enää melontaa vaikka se ALUKSI ihan kivaa olikin! :D

    Varmasti ollaan tosiaan ihan erinäkösiä tuolla metsässä ilman meikkejä, hiustenlaittoa ja muuta kaunistautumista! :D

    T:Hanski

    VastaaPoista
  5. Kellä tytöistä on silmälasit?

    VastaaPoista
  6. Kappas en oo tienny et jollain on silmälasit käyttääkse kisoissa piilareita?

    VastaaPoista
  7. Onks toi hanski vai viivi? Siis se jolla on rillit?

    VastaaPoista
  8. Vivuskalla on silmälasit mutta muistaakseni käyttää piilareita kisoissa! :)

    VastaaPoista
  9. Musta ei kyllä ois tohon! Upeeta että teistä on. ;)

    VastaaPoista
  10. onks teillä tavotteena mm-mitaleja? Ku tuolla yhessä blogissa luki nii.. :)

    VastaaPoista
  11. Moi!
    Ei olla juteltu treeneissä pidemmän päälle tavoitteista, mutta ollaan me kovasti kyllä niistä mm-mitaleista haaveiltu! :)

    VastaaPoista
  12. Hei tuli mieleen! Ku oon kattonu noit teidän ohjelmii, ni miks aina se yks tyttö on "pääroolissa" ku eiks se ois reiluu muita kohtaan jos kaikki sais "mahdollisuuden"???

    VastaaPoista
  13. hei... ihan kaunis ajatus, mut tää on kilpaurheiluu...

    VastaaPoista
  14. Haa, hieno uusi ulkoasu! tarkoittaako tää sitä, että teidän puvut on sykstllä keltapinkit!? ;)

    VastaaPoista
  15. Moikka!

    Moni onkin jo ehtinyt käydä vierailemassa, hiukan uudistetussa blogissamme! :) Tausta on nyt laitettu kesäkuntoon! (Se ei siis viittaa mitenkään tulevaan ohjelmaan) :D

    T:Hanski

    VastaaPoista
  16. "hei... ihan kaunis ajatus, mut tää on kilpaurheiluu..."
    Nii, mut on se must aika epäreiluu, et vaan yksi on aina pääroolissa, koska eihä tää oo yksilölaji vaan joukkuesuoritus...

    VastaaPoista
  17. Toista mieltä! Ainahan joukkueissa on se etutyttö joka tekee soolot jne.

    VastaaPoista
  18. No vaikka oisikin, mutta silti se on epäreiluu muita kohtaan!

    VastaaPoista
  19. misä muissa ohjelmissa muka ?

    VastaaPoista
  20. No tähä samaan asiaan on otettu näköjään jo kantaa tuolla "what a day!" keskusteluissa, enkä nyt tiiä missä ohjelmissa, mutta aina eturivissä, ja sillon siinä palkintojenjaon jonossa ensimmäisenä, vaikkei ees lyhin yms...

    VastaaPoista
  21. oho, no kyl sen ymmärtää jos vaikka valmentajat haluu sen eturivii yms. mut eiks vähä liikaa jo et menee jono ensimmäisenä !?!?!?!? :oo

    VastaaPoista
  22. No nyt tulee ihan villi veikkaus vaan, mutta jos joukkueella on päätetty, että yksi tyttö on joukkueen kapteeni (mikä on hyvin tavallista), ja hän sitten menee ekana palkintojen jakoon. Kaikki sen mitalin kuitenkin saavat. Mahdollista on myös, että ennen palkintojenjakoa on tullut sählinkiä. Kuvista huomasin että koko joukkue ei muutenkaan ole ihan pituusjärjestyksessä.
    Ja jos ohjelman tarinassa on yksinäinen tyttö joka kohtaa uusia ystäviä (vai miten se menikään) niin tottakai yhden täytyy olla se yksinäinen... Muutenhan ohjelma on todella yhtenäinen, vain alussa ja lopussa muistan "sooloilua". Ja on enemmän sääntö kuin poikkeus että paras/parhaat tytöt ovat enemmän edessä. Turha ruveta Isabelia yhtäkkiä siitä moittimaan!

    t. omituisiin valituksiin kyllästynyt!

    VastaaPoista
  23. ...ja juuri näin. Yhdyn edelliseen. "Life is not fair" ja "tasan ei käy onnen lahjat", jos et oo huomannu. Ja tämän kanssa vaan on opittava elämään -ja luulenpa, että Isabelissa on niin hyvä joukkuehenki, että he tämän ja monta muutakin juttua "hanlaavat". Koitapa sinäkin valittaja kasvaa, etkä ottaa siitä hernettä nenääs!

    VastaaPoista
  24. oon TÄYSIN samaa mieltä ylhäällä kommentoijien kanssa. Meidän joukkueellakin oon niin...

    VastaaPoista
  25. Mikä musiikki teillä on? Siis tässä kevään 2011 ohjelmassa. Se on tosi kaunis:)

    VastaaPoista
  26. Hei ja kiitos hyvistä kommenteista.

    Tämä etutyttökeskustelu näyttää nyt kovasti askarruttavan niin täällä meidän kuin Maton reunalla -blogissakin. Kaikki varmasti tunnistavat asian koskevan koko lajia, ei pelkästään Isabelia. Kuten hyvin tiedätte, joukkkuevoimistelu, niin kuin jääkiekko tai jalkapallokin, on joukkuelaji, jossa urheilijoilla on erilaisia rooleja. Ongelmallista lienee joukkuevoimistelun kohdalla se, etteivät tehtävät ole niin selkeitä ja nimettyjä kuin esimerkiksi futiksen ja lätkän puolustaja, hyökkääjä tai maalivahti.

    Vaikka joukkuevoimistelussa pyritäänkin mahdollisimman yhtenäiseen ilmaisuun ja tekemiseen, on jokaisella voimistelijalla omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Toiset ovat taitavia ilmaisijoita, toiset liikkuvia, toiset voimakkaita… Joukkueen valmentajat käyttävät koreografioissaan ja valmennuksessaan erilaisia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla hyväkseen (tietysti :)). Tämän vuoksi voi näyttää siltä, että tietyt tytöt voimistelevat edessä tai takana, nostavat tai ovat nostettavia. Onneksi Isabelin ryhmähenki on huikea, ja kaikki osaavat arvostaa toistensa vahvuuksia. Tämä tekee Isabelista yhdessä vahvan.

    Tyttökisojen palkintojenjakoriviin ei edelleenkään liity mitään suunnitelmallista tai dramaattista.

    Aurinkoisin terveisin
    Leena, Isabelin nettivastaava

    VastaaPoista
  27. Kevään kilpailumusiikki "Always with me" oli japanilaisesta animaatioelokuvasta Spirited away - Henkien kätkemä. Mekin pidämme siitä kovasti!

    VastaaPoista
  28. kiitos nyt tämäkin asia tuli selväksi ei tarvitse enää sitä murehtia :)

    VastaaPoista