Tervetuloa Team Vantaa Juniorin blogiin!

Moi! Olemme Vantaan Voimisteluseuran valmennusjoukkue, jossa voimistelee 11 innokasta tyttöä.

Syksyllä 2012 kilpailemme 14–16-vuotiaiden mestaruussarjassa. Tervetuloa lukemaan arjestamme ja ajatuksistamme. Kuulumisiamme voit lukea myös kotisivuiltamme

http://www.vantaanvoimisteluseura.fi/joukkuevoimistelu/joukkueet/team-vantaa-junior/


maanantai 31. tammikuuta 2011

Ystäville!

Yksi ihanimmista asioista joukkuevoimistelussa on ystävyys, niin kuin jokainen tätä huikeaa lajia harrastava varmasti tietää. Ystävänpäivä lähestyy, Miss Valentine lähestyy… Joten näiden meille Isabelin tytöille tärkeiden tapahtumien kunniaksi seuraavassa on muutama söpöily ystävyydestä!


Ystävyys on yhteinen sielu kahdessa kehossa.

Ystävä seisoo rinnallasi silloin, kun olet väärässä. Kaikki seisovat siinä silloin, kun olet oikeassa.

Ystävät ovat kuin suklaamurusia elämän pikkuleivässä.

Hyvä ystävä kävelee silloin sisään, kun muu maailma kävelee ulos.

Ystävä on ihminen, joka tietää sinusta kaiken, mutta silti pitää sinusta.

Sulje silmäsi. Laita vasen kätesi oikean olkapääsi päälle ja oikea käsi vasemman olkapääsi päälle hellästi. Nyt, purista! Tunnetko halaukseni?

Yksinäisyydestä nauttii parhaiten kahdestaan.

Ystävät ovat kuin tähtiä: aina olemassa, vaikkei niitä koko ajan näekään.

Ollaan ystäviä jookos, kuin ananas ja kookos. Ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina. Olet minulle todella tärkeä, ei kukaan saa sydäntäsi särkeä.

Sinä olet varmaankin ihan poikki, kun olet juossut minun ajatuksissani koko päivän.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Lettukestit :))

Viime lauantaina kokoonnuimme meille viettämään mun 13-vuotis synttärijuhlia! Tällä kertaa teemana oli lettukestit. Kaikkien tultua paikalle asettauduimme ruokapöytään. Aluksi tarjolla oli erinäköisiä suolaisia täytteitä, jonka jälkeen siirryimme makeisiin täytteisiin. Uga puolestaan ihastui hollantilaisiin strösseleihin ja lopulta söi sitten niitä ihan lusikalla! :)



Ruuan jälkeen me ängettiin mun huoneen lattialle avaamaan lahjat! Sitten siirryimme takaisin alakertaan sillä seuraavaksi oli piñatan vuoro! Tällä kertaa piñata oli ihan itse tekemä, eikä se kovin vahva ollutkaan! Heti ensimmäisen lyönnin jälkeen se puoliksi hajosi, joten päätettiin että olisi hauskempaa jos löisimme sitä pesäpallomailan sijasta nyrkillä, jotta se kestäisi pidempään!



Loppuen lopuksi Tomppo sai piñatan rikottua, ja sitä seurasi kova kiista lattialla lojuvista karkeista! :)





Sen jälkeen päätimme yhdessä mennä katsomaan vanhoja voimisteluohjelmia ja ne olikin aikas mahtavia! :)





Juhlien päätteeksi pelasimme pari kierrosta erästä lautapeliä ennen kun kaikkia tultiin hakemaan!









Kiitos kaikille ihanasta illasta! :))

T: ELSU

torstai 20. tammikuuta 2011

Anun ajatuksia


1. Isabelin uusi kausi on alkanut vauhdilla. Millainen on ensivaikutelmasi joukkueesta?

Positiivinen, minun on ollut erittäin helppo tulla joukkueen valmennukseen mukaan. Tytöt ovat hyvin vastaanottavaisia ja motivoituneita harjoitteluun. Heidän kanssaan on ollut erittäin mukava tehdä töitä.




2. Isabelin vartaloita on kiitelty kovasti. Mikä muu voisi olla joukkueen vahvuus?

Ehdottomasti motivaatio ja innokkuus. He ja heidän perheensä ovat kaikki täysillä mukana, ja se on kaikkein tärkeintä. Silloin kun harjoitellaan kovaa ja paljon, pitää olla täydellä sydämellä mukana.



3. Elämäntilanteen muuttuminen ja sen myötä muutto Tampereelta pääkaupunkiseudulle on herättänyt vilkasta keskustelua voimistelublogeissa. Millaisia tuntemuksia uuteen seuraan siirtyminen valmentajassa herättää?

Olen aikoinani tehnyt päätöksen, etten lue blogeja, mutta toki korviini on kantautunut hieman keskustelujen sisältöä. Muutto pääkaupunkiseudulle oli minulle kaikkea muuta kuin helppo ja vasta nyt alkaa tuntua, että olen kotiutunut. VVS:ssä on otettu minut hyvin vastaan, minua on ymmärretty ja tuettu mm. etävalmennuksen suhteen. Se on helpottanut sopeutumistani, sillä muutto pois Tampereen valmennettavien luota oli erittäin vaikea. He ovat kuitenkin aina sydämessäni ja iso osa minua. Oma jaksaminen on kuitenkin etusijalla ja päätoiminen etävalmennus oli minulle toiminnanjohtajan työn ohella mahdottomuus. Olen aina pyrkinyt olemaan rehellinen ja avoin niin urheilijoilleni ja vanhemmille kuin myös itselleni valmentajana. Uskon, että kaikki Tampereen valmennettavani ymmärtävät päätökseni, jos eivät nyt, niin tulevaisuudessa. Elämässä on vain välillä tehtävä vaikeita ja kovia päätöksiä.

4. Mitä eroja on vantaalaisessa ja tamperelaisessa joukkuevoimisteluslangissa?

:D On ollut hauska huomata, että onhan niitä eroja. Välillä Isabelin tytöt jäävät ihmeissään tuijottamaan minua, kun eivät ymmärrä sanomaani! :)



5. Mikä on tärkeintä valmennusfilosofiassasi?

Tärkeintä on ehdottomasti molemminpuoleinen avoimuus ja hyvä suhde joukkueen kanssa. Keskinäinen kunnioitus, luottamus ja yhteiset arvot/pelisäännöt luovat menestyksen. Valmentaja on urheilijan valmentautumisen tärkein tukihenkilö, jolta odotetaan paljon: tietotaitoa, esimerkillisyyttä, yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja ja omistautumista. Itselleni on tärkeää, että valmennettavien on kiva tulla ja lähteä salilta, jokapäiväinen harjoittelu sytyttää kipinän omalle kehitykselle, kunnianhimolle ja menestykselle. Sen tulee olla tärkein motivaation lähde.

6. Miten pyrit ottamaan yksilöt huomioon valmennuksessasi?

Mahdollisimman hyvin tietysti. Tytöt ovat poikiin verrattuna hyvinkin herkkiä ja erilaisia keskenään. Pyrin huomioimaan jokaisen yksilönä ja omana itsenään, vaikka joukkuelajissa se on välillä haastavaa.


7. Opiskelet tällä hetkellä Vierumäellä ammattivalmentajaksi. Onko se unelma-ammattisi?

Tällä hetkellä kyllä. Haluan työskennellä voimistelun parissa ja viedä lajia omalta osaltani eteenpäin. Kun iltaisin menen nukkumaan, mietin usein, että onpa mulla kiva työ. On ihana tehdä sellaista työtä, jota rakastaa ja josta nauttii todella. Nautin valmentamisesta koko sydämelläni, ja voimistelu on minulle elämäntapa.

8. Miksi juuri joukkuevoimistelu on sinun lajisi?

Joukkuevoimistelu on yhdellä sanalla taideteos. Se ei ole vain taitoa ja vaativaa tekniikkaa, vaan joukkueurheilua, joka sisältää teknisyyden lisäksi taidetta, ilmaisua, tanssia ja elämyksiä. Siinä pystyy välittämään katsojille valtavan suuren tunteiden kirjon. Olen itse voimistelun lisäksi tanssinut balettia kahdeksan vuotta ja oman voikkauran loputtua jazz- ja showtanssia sekä salsaa. Rakastan esiintymistä, musiikkia, täsmällisyyttä ja joukkueurheilua. Joukkuevoimistelussa yhdistyvät nämä kaikki.

9. Kerro jokin pieni yksityiskohta Isabelin keväästä!

Helmikuussa on edessä ensimmäinen kilpailumatka ulkomaille, Tartoon Miss Valentine kisaan. Isabel on ennenkin osallistunut kv-kilpailuihin, mutta ne on järjestetty Suomessa. Kolmen viikon päästä on edessä kevään uuden ohjelman debyytti. :)

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Leiri Kisakalliossa

Olimme Kisakalliossa leirillä torstaista sunnuntaihin ja teimme ohjelman valmiiksi. Leirillä ei säästytty hullutuksilta Cineran kanssa, joka oli myös ohjelmantekoleirillä. Torstaina tultiin Kisakallioon klo 14 ja sunnuntaina lähdettiin klo 16, mutta kaikkea ehti tapahtua siinä välissä...

Perjantaina päivällisen jälkeen meillä oli noin 2 tuntia vapaa-aikaa. Saimme loistavan idean laittaa kaikille hiukset tooosi ylös hauskalle sykerölle. Sitten piirsimme kaikille kajalilla poskiin sydämet. Napsimme hieman kuvia ja tässä onkin niistä muutama.


Elsu :DD



Hymyä! =D



Poseerausta :D



<33


Kun lauantaina tulimme taitosaliin lounaan jälkeen, sali oli aivan pimeä. Elsu tunsi jonkun liikkuvan edessään. Ilmasta alkoi kuulua huhuilua ja aloimme kiljua. Aloimme etsiä valokatkaisijaa ja pian se löytyikin. Huomasimme, että volttimontun ovi oli eri asennossa, kun se oli ollut hetki sitten. Juoksimme sinne kilpaa ja pian Cineran tytöt löytyivätkin patjojen takaa. Heillä oli suunnitelmana säikäyttää Riikka ja niimpä me istuttiin montussa Cineran kanssa ihan hiljaa (mikä ei ollut ihan helppoa ). Lopulta kun Riikka tuli ja Milan oli tarkoitus säikäyttää Riikka, niin Mila säikähtikin Riikkaa ja koko juttu meni pilalle. :D

Sunnuntaina esitimme uuden ohjelman vanhemmille, jonka jälkeen he lähtivät vanhenpainiltaan ja me jäimme tekemään loppuverkkaa. Samassa salissa olivat myös Flamingot ja Kolibrit. Haimme lunta pihalta pusseihin ja hieroimme toisiamme niillä. Kun Flamingot ja Kolibrit tekivät loppuverkaksi Kinuski-leikkiä, niin he pyysivät meitä mukaan vetämään jaloista. Kun "pikkuiset" olivat sen jälkeen hippaa, me perustimme oman kinuskin. Flamingot ja Kolibrit halusivat tulla mukaan vetämään ja niin saatiinkin kaikki irti.




Kinuskia ((:



Leirin viimeinen kuva =))


T: Ronja

lauantai 8. tammikuuta 2011

Uudet esittelyt kotisivuilla

Moikka!

Uudet voimistelijaesittelyt voi käydä lukemassa kotisivuillamme. :D http://www.vantaanvoimisteluseura.fi/joukkuevoimistelu/joukkueet/isabel/esittely/voimistelijat/


P.S. Terveiset Kisakalliosta!

tiistai 4. tammikuuta 2011

Kotitreeniä



Ihanaa! Huomenna alkaa leiri Kisakalliossa ja normaalit treenit. Loma on kivaa, mutta kun on...

...joulupäivän aamu, pakkanen kipuaa 20 asteeseen ja lunta tuiskaa sivusta, maasta ja taivaasta ja kun vielä sukset lipsuvat, tulee mieleen, että olisi ihan kiva lämpätä Uomiksen jumppasalin lämmössä.

...kolmatta tuntia tihrustellut kotitreeniohjeita ja ohjelmoinut kännykkään kolmeminuuttisia, tulee mieleen, että tää vois olla ihan kivaa joukkuekavereiden kanssa.

...kuunnellut, miten muu perhe meluaa ja meuhkaa ja popsii herkkuja, kun itse venyy ylispagaatissa, tulee mieleen, että voiko perheestä saada joskus yliannostuksen.

...vähän heilutellut käsiään ja jalkojaan ja joka kerta kolhinut ne kaapinreunaan tai ovenkarmiin tai pöydänjalkaan, tulee mieleen, että muutama lisäneliö ei olisi pahitteeksi.