Kultaa!

Moikkelis kaikille!

Voitte uskoa, että fiilikset on nyt ihan mahtavat! Kerromme nyt teille "lyhyesti" kisaviikonlopun tapahtumista.

Lauantaina lähdimme klo 6.15 kohti Mäntsälää. Aamulla oli harkka, joka oli ihan hyvä, perusharkka. Sitten tehtiin loppis, laitettiin hiukset ja meikit sekä haettiin vähän kisafiilistä. Lauantaina kisasuorituksemme oli ensimmäinen sarjastamme, joten kisalämppä alkoikin aika pian! Tavalliseen tapaan teimme kunnon lämpän, testasimme vielä ohjelman kohtia ja teimme omia kokeiluja. Aika lensi kuin siivillä ja tuossa tuokiossa olimmekin jo keskittymistilassa. Vähän vielä fiilistä kehiin, peukkutorni ja sitten kisamatolle! Alkukilpailussa suurin osa vanhemmista ei ollut päässyt vielä paikalle, joten Adelien kannustus kuului kyllä ylitse muiden! <3 :D Suoritus oli hyvä, eikä suurempia virheitä tullut. Fiilis jäi kuitenkin vielä puuttumaan, ja ilmennys jäi vähäiseksi. Vuorossa oli valmentajien palaute, korjaukset ja loppuverkka. :) Alkukilpailun tulos oli kategoria yksi, sekä bonukset ideasta, taitotasosta ja ryhdistä. Tulokseen olimme tyytyväisiä ja päivä oli hyvä päättää siihen.

Hyvin nukutun yön jälkeen oli vuorossa sunnuntai ja finaali. Aamulla oli aikainen lähtö Uomiksesta yhdessä Irenoiden kanssa. Matka sujui oikein leppoisasti ja loppumatka kikatellen, kun Uga väitti nähneensä peuran keskellä tietä, vaikkei sitä kukaan muu ollut nähnyt. Lopulta asiaa kysyttiin bussikuskilta, ja peurahan tiellä oli ollut ja Uga oli tietysti kovin tyytyväinen itseensä! ;D Mäntsälään päästyämme alkoi nutturoiden pyöritys ja pian taas lämppä harkkaa varten. Harkkasuoritus oli todella hyvä. Virheitä ei suuremmin tullut, ja fiilis oli jo paljon parempi. Nyt korjauksia ei tarvinnut tehdä, ja siirryimme suoraan loppuverkkaan.

Kisapäivä oli pitkä, ja sunnuntaina suorituksemme olikin päinvastoin kuin lauantaina ihan lopussa. :) Välillä ehdittiin käydä syömässä, laittaa meikit, vähän hassutella ja tietenkin kannustaa Adelie ja muut VVS:n joukkueet.

"NAUTTIKAA SISKOT!"

Hetki, jolloin olisi meidän aika näyttää, lähestyi. Aloitettiin lämppä, Anun lempibiisien kera ;) Lämmittely sujui pukkarissa, jottei kuultaisi tai nähtäisi mitään muuta kuin oma joukkue. Huulipunat nassuun, puvut päälle, viimeiset tsemppihalaukset toisille ja kohti harjoittelutilaa. "Yy kaa koo, kaa kaa koo...!" Askel toisensa perään, hegähdys toisensa perään, aina vaan lähempänä H-hetkeä. Vielä viimeiset kokeilut, ja sitten meidät pyydettiin keskittymistilaan. Tiivis piiri keskelle, vielä muutama Anun ja Jutan sana, tsemppilaulu, peukkutorni, tasahypyt, syväänhengitys ja keskittyminen omaan suoritukseen. Siinä sitä nyt oltiin, valmiina matolle. "Seuraavana vuorossa Vantaan voimisteluseura Isabel!" Valtavat kannustukset alkoivat ja hymy levisi väkisinkin huulille! Musiikki alkoi ja ohjelma sujui eteenpäin liike liikkeeltä, vartalo vartalolta. Fiilis oli mahtava, ja edelleen kannustus upea! Pois matolta kävellessämme kaikkien ilmeet eivät kuitenkaan olleet ihan yhtä hymyä. Suoritus ei ollut huono, mutta ei myöskään parasta Isabelia. Ohjelma oli kokonaisuudessaan parempi lauantaina, mutta ilmennys ehdottomasti loppukisassa parempaa. Suoritukseen hiukan pettyneinä menimme taas pukkariin odottelemaan pisteitä ja analysoimaan omaa suoritusta. Kaikki istuivat hiljaa lattialla mietiskellen, kun Jutta ryntäsi ovesta sisään huutaen: "Meil on ihan huippupisteet!" Kaikki kuulivat yhteispisteet 18.80 (TV 6.0 AV 3.6 EXE 9.2) ja kiljunta alkoi. Tajusimme, että siinä vaiheessa siirryimme kilpailun johtoon, ja itkuhan siinä taisi purskahtaa. Viimeisetkin pisteet ehtivät tulla ja Adelie ryntäsi pukkarimme kiljuen onnittelemaan ja halaamaan kaikkia! Ootte ihania Adelie! <3 Vähän aikaa yritimme kerätä itseämme ja muistelimme hetkiä, jolloin ihailimme oman sarjamme voittjia ja otimme heistä esimerkkiä. :) Puvut vedettiin taas päälle ja lähdimme kohti palkintojenjakoa. Palkinnoilla kanssamme olivat myös toisena Fionat-97 ja kolmantena Xonox. Suuret onnittelut! Vanhemmat heiluttelivat taas auringonkukkia katsomossa ja hymyt levisivät huulille astuessamme askeleen rivistä eteenpäin.

Kultamitalit kaulassa kävimme vielä antamassa Liisalle ryhmähalin, ja taas vierähti poskelle muutama onnenkyynel. :)

Sitten räpsimään kuvia! Pääsimme myös Xonoxin kanssa yhteiskuvaan :)

Jaa-a, sitten lähdettiinkin Amarilloon syömään ja juhlimaan mahtavaa viikonloppua! Reissulta on paaaljon kuvia ja niitä voidaan laittaa tänne ehkä vielä myöhemmin. Kiitos kaikille ikimuistoisesta viikonlopusta!

<3 Ootte rakkaita! <3